tiistai 30. syyskuuta 2014

Trip to The Land of Fire and Ice continues.. 2nd part

Huh, kyllä kiirettä pitää kouluhommien kanssa. Ja duuni ja treenitki vielä siihen päälle. Noh, pakko jaksaa tää syksy niin tammikuussa sitte Ranskaan vähän "rauhottumaan" :)
Mutta ihana nyt hetkeks taas uppoutua uuestaan näihin Islanti-muistoihin.

Islannin reissun toisena päivänä ajettiin Jökulsarlonin jäätikkölaguunille, joka on siis yks Islannin suosituimmista nähtävyyksistä, eikä mikään ihme. Jäätikkölaguuni sijaitsee Vatnajökullin (yks Euroopan suurimmista jäätikköalueista) eteläpuolella. Laguunin kupeessa on aika paljon turisteja, mutta onneks siellä on hyvin tilaa kaikille turisteille eikä tullu ahdistusta.

Pari faktaa Vatnajökullista:
  • pinta-ala 8,100 km²
  • keskipaksuus 400 m ja maksimipaksuus 1km

Kuvia ajomatkalta Jökulsarloniin
Näkyykö menninkäisiä?;)
















Meillähän tuli tossa vähän mutkia matkaan, sillä kun oltiin vaihtamassa lämmintä vaatetta päälle jäätikkölaguunin veneretkeä varten, meiän vuokra-auton ovea päin ajo, ilmeisesti hiukan väsähtänyt, ranskalainen perheenisä. Nooh, asia onneks saatiin hoidettua ja matkaa jatkettua, mut valitettavasti se vei meiltä paljon ylimäärästä aikaa, kun siellä parkkipaikalla seisoskeltiin ja selvitettiin asiaa.


Toivottavasti oli ranskiksella vakuutukset kunnossa
Jäätikkölaguuni oli tosi upee ja mielenkiintonen paikka. Yks mielenkiintosimmista faktoista oli mun mielestä, se että jäätiköstä tai siitä irronneesta palasta näkyy pinnan yläpuolella vain noin 10% sen todellisesta koosta. Mikä tarkottaa et jäätiköt on oikeesti ihan pirun isoja!

Kuulemma James Bond- sekä Walter Mitty- elokuvia on kuvattu kyseisellä jäätiköllä. Oisko Bond- elokuva ollu se joku Pierce Brosnanin missä Halle Berryki oli.. Se missä ne siellä jäätiköllä kurvailee. :P


Tollasella botskilla mentiin


Jäätiin sitten Skaftafellin luonnonpuistoon yöksi, kun aikataulu vähän viivästy ton autoepisodin takia, mutta päästiinpähän aamulla vaeltamaan upeisiin maisemiin.



Burpee
 


Lähettiin aamuvaelluksen jälkeen ajamaan itään päin ja käytiin sellasessa ihanassa pikkuraflassa syömässä. Ja kaupungin nimihän oli Höfn.

Parhaat ranskalaiset ever!
Kerron nyt vielä nopeesti meiän upeesta ajomatkasta itärannikkoa pitkin pikkukaupunkiin nimeltä Seydisfjödour. Ajettiin sitten oikeestaan koko loppupäivä ja taidettiin pysähdellä aika monta kertaa ottamaan kuvia, kun oli niin jylhät ja koskemattomat maisemat: oikeella siinsi meri ja vasemmalla vuorijono. Saavuttiin joskus klo 22-23 aikaan illalla Seydifjödouriin, ja itse matka oli aika, noh, sanoinkuvailematon. Oltiin luettu LonelyPlanetin kirjasta että tie Egilsstadirista Seydisfjödouriin (oisko ollu tie nro 93) on kokemisen arvoinen, joten päätettiin ajaa sinne asti yöks.

Oltiin aika rättipoikki siinä vaiheessa ja yllätys oliki siis aikamoinen kun lähettiin nousemaan kyseistä tietä yli kilometrin korkeuteen vuoren huipulle. Vuoren huipulla oliki sitte järviä! Meillä ei ollu hajuukaan et mihin oltiin menossa kun navigaattorikin petti, mut jatkettiin vaan eteenpäin minne tieviitta osotti. Ja kun lähettiin ajamaan vuorta alaspäin avautu maisema vuonoon, jossa sitten vuorten keskellä, meren rannalla kökötti pikkusatamakaupunki Seydisfjödour. Oli pirun kylmä mut ei haitannu, kun auringon laskiessa maisemat oli sen arvoset! Ja yöpyminen teltta-alueella ei maksanu mitään! Upee paikka, suosittelen lämpimästi.

Itärannikon maisemia

Höfnissä tuuli!
Löydettiin Höfnistä vanha kala-alus


Ruoka-aika. Ei ollu kylmä!
Auringonlasku ja vuorelle nousu

Seydisfjödour
Vuoren päällä oleva järvi aamulla ..
.. ja yöllä
Seydisfjödourin kirkon yövalaistus
Noniiiin, tulipas kuva-aiheinen postaus. Mutta kuvathan kertoo enemmän kun sata sanaa! ;) ja ei oikeen aina pystyn sanoin kuvailemaan Islannin luonnon kauneutta. Mutta koitan seuraavassa postauksessa päästä jo vaikka Reykjavikiin asti ! :P

xo Susa