maanantai 5. tammikuuta 2015

Arrivée à Montpellier

Salut!

Täällä sitä ollaan. Perjantai-iltana saavuin siis Montpellieriin Pariisin kautta ja kaikki meni hyvin. Viikonloppu vietetty täällä ja vielä ei mitään sen ihmeempiä oo kerenny tapahtua, mutta siltikin niin paljon kun kaikki on uutta ja ihmeellistä.

Ensivaikutelma Montpellieristä on tosi positiivinen. Rento Välimeren kaupunki, jossa paljon nuoria ja paljon nähtävää. Ratikka kulkee täällä ympäriinsä ja mäkin pääsen tästä kämpiltä keskustaan noin 15 minuutissa. Sporia menee mukavasti noin viiden minuutin välein, sunnuntaina harvemmin. En oo vielä löytäny mitään logiikkaa spora-aikatauluissa kun joskus menee 10 min välein ja joskus 2 min:p







Lämmintä täällä on varmaan noin 10 astetta. Silleen et pärjää hyvin farkuilla ja pitkähihasella ja kesätakilla. Mut täällä ihmiset kyllä pukeutuu ihan laidasta laitaan. Joillakin on talvitakkeja päällä ja jotkut kulkee t - paidassa.  Mut se mitä oon huomannu nii vaik ois toppaliivi päällä niin varmaan kenelläkään ei oo hanskoja. :p vaik itellä muuten lämmin mut kädet jäässä.

Mua vähän jänskätti alussa et miten pärjään mun ranskalla mut ihan hyvin oon pärjänny. Ihmiset on tosi avuliaita ja moikkailee paljon ja kiittelee myös kun pitää vaikka ovea auki. Ja yks asia mikä mua ärsyttää ihan suunnattomasti monissa suomalaisissa on se, kun ollaan kaupassa tai junassa tai missä vaan missä on paljon ihmisiä, ja  joku seisoo tahattomasti tiellä, niin ei voida sanoa että "anteeks pääsisinkö tästä välistä", vaan ei, pysytellään aivan hiljaa ja koitetaan tunkea siitä pienestä välistä ja sit vielä mulkoillaan toista kun ei tajunnut väistää. Nojoo, siinä mun avautumiset. Sellasta tuppisuumaisuutta ei oo ainakaan vielä tullu täällä vastaan. :p täällä kuulee koko ajan "pardon" "merci".

Muutenkin kiva huomata, että ihmiset on valmiita auttamaan. Kun saavuin perjantaina yks ranskalainen poika, joka asuu mun kanssa samassa rakennuksessa autto mua raahaamaan ovelle asti mun saamarin painavan matkalaukun ja toivotteli tervetulleeks.  (Ja iskä, ei oo vielä tullu oven taakse vainoomaan :D)

Ja tänäänkin kun yritin ettiä yhtä kauppaa, eräs nainen jolta kysyin neuvoa sano vaan, että juu seuraappaas mua niin mä vien sut sinne. Ja kysy vielä, että mitä oon menossa ostamaan ja neuvo, että mistä kerroksesta kattilat löytyy ja neuvo mulle vielä parhaan ratikkapysäkinkin siltä puolelta kaupunkia:p tällasta peruskohteliaisuutta suomalaisilta valitettavasti välillä puuttuu. Eli mitä tästä nyt voi päätellä, niin ainakin ensivaikutelma ranskalaisistakin on hyvä.

Musta tuntuu, että se juju onki siinä, että mä yritän. Vaikka mä sönkötän mun ranskaa ja ne huomaa etten oo täältä ne silti yrittää auttaa, vaikkakin tietty ranskaksi:p hirveen hyvin täällä ei englantia puhuta, varsinkaan kun ei oo mikään turistikaupunki.

Noniin, sitten mun kämpästä. Eli tää on tällanen 10 neliön koppero suihkulla, vessalla ja jääkaapilla ja sopii mulle hyvin. Hintalaatu-suhde kuitenkin ihan kohallaan. Tällä kampuksella taitaa olla kolme tai neljä samanlaista rakennusta ja jokaisessa 6 kerrosta. 

Kävin tänään ostelemassa kaikkea pientä tähän kämppään kun pitää olla esim. oma kattila ja astiat ja pienen rikkalapionkin ostin.






Minivessaki löytyy

Vähän viilee meinaa vaan olla tässä huoneessa, kun eristeet ei oo ilmeisesti mitkään parhaimmat ja mun huone on käytävän päässä, jossa on ikkuna, jota ihmiset sit availee et ilma kiertäis paremmin tms.

Huomenna mulla alkaakin sitten koulu, ja sepäs onki sitten jännää. Sit ku saan kuulla sieltä liikuntamahollisuuksista, rupeen sit ettimään mahollista kuntosalia ja uimahallin bongasinki jo jostain.

On muuten ollu outoo olla nää muutama päivää yksin ja vielä kun sain netin käyttöön vasta tänään :D oonhan mä nyt muutamia lauseita höpötelly, mutta kun en oo aikasemmin asunu yksin ja kun ei vielä tunne oikeen ketään. Niinpä niin, ihminen on laumaeläin :p kyllä se siitä pikkuhiljaa. 

Ekan päivän olin vähän paniikissa, et ei tästä tuu mitään, mitä jos pitää lähtee kotiin jos en saa kursseja suoritettua kun en osaa ranskaa ja en saa kavereita :D mut nyt alkaa jo tuntuu siltä et kyllä mä pärjään. Tää on sitä itsenäistymistä ja ittensä ettimistä. Ja ihanaa olla eri ympäristössä kun Suomi ja oppia uutta muitten kulttuurista. :) 

Loppuun vielä kuvia lissee.

Isille kuva, todella ranskalainen eka ateria Ranskassa
Place de la Comedie
Luksus lauantai-ilta xd
Sain tänään siis vasta ostettua kattilan kun monet kaupat oli viikonloppuna kiinni nii sit oon syöny kotona vaan riisikakkuja, leipää, porkkanaa ja hedelmiä :p

Näkymä ikkunasta. Kesällä varmasti vielä kivemman näköstä:)






Sellasta nyt siis täällä. Katellaan sit mitä keksin seuraavaks kirjotella :)

PS. En nyt tiedä kuinka hajanaisen näkönen tää teksti on, koska tää on kirjotettu kännykällä. Kun jostain syystä kone ei suostunut yhdistämään nettiin. -.- voi olla, että puhelinliittymää en tänne hanki mut netin mä tarviin!

Peace out!
Bisous xo Susa