sunnuntai 14. kesäkuuta 2015

Kulttuurishokkia ilmassa?

Heipsan,

Aattelin kirjotella tässä hiukan fiiliksiä Suomeen palaamisen jälkeen. Toisaalta ei ois halunnu lähteä Montpellieristä, varsinkin sään takia, mut kyllä oli ihana tulla Suomeen takasin! Jotenki täällä on ollu koko ajan melkein koko päivä tekemistä, vaikka ois ollu vapaapäivä töistä. On kuiteski paljon enemmän ihmisiä ympärillä täällä kun Montsussa. Hiukkasen meinaa viilee olla, mut parempaan päin kuiteskin koko ajan.

Päivisin oonki ollu useesti hoitelemassa mun tädin kaksospoikia, tai sit vaan ollu kotona pikkuveljien kanssa ja käyny lenkillä tai heittelemässä korista. Töitäkin ollu tässä mukavasti 3-4 vuoroa viikossa.

Mitään varsinaista kulttuurishokkia ei siis tullut kun menin Ranskaan, eikä kun palasin Suomeen. Mä en oo ikinä kokenu kyseistä ilmiötä, enkä oikeen ymmärrä sitä. Ymmärrän, että jotkut asiat hämmentää ja yllättää eri maissa ja kulttuureissa, mutta pitää vaan asennoitua oikeella tavalla.

Oli kyllä aika jännä huomata, kuinka hassulta se tuntu että Suomessa ymmärtää taas kaiken mitä ympärillä puhutaan. Välillä kyllä en haluis ymmärtää, sellasta kielenkäyttöä kuulee välillä ettää..

Tuli kyllä kans heti sellanen olo että nonniii nyt ollaan Suomessa, kun olin junassa pyörän kanssa ja kaivoin rahaa lippua varten ja leväytin sit vahingossa kourallisen kolikoita lattialle, niin kukaan, siis KUKAAN ei auttanut. Huhheijaa. Anteeks nyt vaan, mutta Ranskassa ois kyllä autettu! Huomasin myös, että kun astutaan varpaille tai kävellään päin tai tönästään repulla päähän niin anteekspyyntöä ei kuulu. Huhh, tähän pitää kyl taas totutella.

Näin tän kuvan Vilkun blogissa, ja pisti naurattamaan :D tää on niin totta!
Huomasin myös nyt vasta ekaa kertaa kuinka kallista varsinkin ruoka on Suomessa! Tuntuu, että en ostanu mitään ja vajaa kassi ja makso 19€! Varsinkin, kun ei se elämä Ranskassakaan halpaa ole, mutta silti tää ruoan hinta Suomessa on päätä huimaava. Varsinkin, kun kasviksia tulee ostettua se pari kertaa viikossa niin tulee kyllä elämä kalliiks. Ja pitäs yrittää vielä säästää tässä..

Noh, mutta ei tässä sen kummempia. Kiva olla kotona, ja voi olla et lähtö koittaa taas syksyllä työharjotteluun, siitä myöhemmin lisää. En jotenkin haluu aatella sitä vielä ollenkaan.. Tiiän et tää kesä tulee menemään niin nopeesti ja tiiän, että tulee tekemään tosi kipeetä jättää pikkujäbät taas Suomeen, niin sit en jotenki haluu ajatella vielä syksyä. Kummipojan kanssa pystyy jo jotenkin kommunikoimaan Skypen välityksellä, mutta noitten alle 1-vuotiaiden murujen kanssa se ei kyllä onnistu.

Hitsi lapset kyllä kasvaa kovaa vauhtia! Ja huomasin, että mun vanhimmalla pikkuveljellä on jo ensimmäinen kunnon finni! Voi kauheeta :D tunnen itteni niin vanhaks mukamas, kun pikkuveljetki tulee jo murrosikään. Onneks en asu enää kotona sillon.. ;D

Pari reissupostausta on tulossa vielä, kunhan vaan saan aikaseks laittaa kuvat koneelle. Eli Cote d'Azurin viikon kestävästä reissusta tulossa kuvia + Versaillesista.

Adios!

xo, Susa